Reino Reissumies

Kesäkoirallemme kuuluu hyvää!

Olemme joutuneet reissaamaan Jyväskylä - Ilmajoki väliä kuukauden ajan miltei muutaman päivän välein. Sairaslomani johdosta majailimme maalla vähän pidempään, mutta sitten minun oli vielä palattava pariksi viikoksi töihin ennen kesälaitumille lähtöä. Ikävästi kävi vielä niin että rakas Martti Vaarini nukahti ikiuneen toukokuun puolenvälin paikkeilla, joten äitienpäivän ja muiden syntymäpäivien lisäksi olemme reissanneet edestakaisin hautajaisjärjestelyjen merkeissä. Onneksi vaari ehti tavata meidän ihanan Reinon moneen otteeseen ennen poislähtöään ja Rambon ja Reinon telmimiset piristivät kovasti vanhan koira-ihmisen mieltä viimeisinä päivinä. 

Ennen kuin jäin lomalle töistä, Reino kävi Juhan kanssa vierailemassa päiväkodilla. Kymmenet eri-ikäiset lapset kävivät silittelemässä ja antamassa nameja pennulle ja saimme olla tosi ylpeitä siitä, miten kärsivällisesti ja iloisesti Reino jaksoi tervehtiä jokaista. Kesämme lähti käyntiin työttömyyden merkeissä sekä minun, että Juhan osalta, mikä on todella harmi, koska olin haaveillut osallistuvani Reinon kanssa arkitottelevaisuuskurssille heti kesäkuun alussa. Nyt ei varallisuustilanne antanut siihen mahdollisuutta. No, ehkä sitten myöhemmin. Onneksi perusjuttuja pystyy treenaamaan ihan rauhassa kotona! Reino tykkää jo muuten paljon noutaa esineitä, mutta niiden luovuttaminen haastaa välillä kovastikin pienen mieltä.

Pentumme painaa tällä hetkellä 15,8 kiloa, joten poika on kasvanut pienessä hetkessä lähes kaksinkertaiseksi. Viimeisen viikon aikana ruoka ei ole oikein tahtonut kelvata ahneelle penullemme, mikä on vähän mietityttänyt minua. Kuuma sää on varmasti ollut osasyynä ruokahaluttomuuteen, kuten myöskin se että herran hampaat ovat alkaneet vaihtua kovaa vauhtia melkein huomaamattamme! Yhtään maitohammasta emme ole onnistuneet pyydystämään talteen. Reino on tähän asti syönyt vielä turvotettua ruokanappulaa erilaisin lisukkein. Vähensimme jo jokin aika sitten turvotusveden määrää, mutta nyt alkoi tuntua siltä, että ehkäpä Reino tykkäisi jo pureskella ihan kuivaa nappulaa vetisen mössön sijasta. Tähän mennessä Reino on syönyt kahdesti koko ruoka-annoksen kuivia nappuloita. Tosin olen lorauttanut joukkoon aika reilusti piimää ja nyt alkaa tuntua siltä että pentumme syö taas paljon paremmalla ruokahalulla.

Pentukarva on alkanut vaihtua karkeampaan versioon jo sellaista tahtia, että viikottaisesta furminaattori-käsittelystä huolimatta karvaa tuntuu pyörivän jatkuvasti kaikkialla.  Pehmolelut ovat saaneet aikamoista kyytiä hampaiden lähdön ja vetoleikkien myötä. Puruluuksikin on hankittava heti ihan isojen koirien luita, kun pentu tuntuu nielaisevan kaiken kurkusta mahtuvan melkein kokonaisena heti kun silmä välttää. Ydinluita on pureskeltu viimeaikoina aika paljon ja viimeksi ostamani valtava sonnin siitin -purujänne on myös Reinon lempiherkkua. Käsien pureskelu on vähentynyt nyt huomattavasti, mistä olen todella todella onnellinen. Pieniä uhmakohtauksia esiintyy aika ajoin. Luoksetulo tuntuu tällä hetkellä kiinnostavan paljon vähemmän kuin muutama viikko sitten. Onneksi Reinon paimenkoiran luonne ehkäisee karkailua ja Ilmajoella Reinoa onkin voinut pitää vapaana suurimman osan ajasta. Ainoastaan Murun tai Rambon kanssa kisaillessa on reitti pari kertaa eksynyt vahingossa naapureiden pihoihin.

Aamuisin Reino herättää aivan valloitavilla suukoilla ja kiehnäämisellä, minkä johdosta saan todella taistella itseni kanssa, että pystymme pysymään siinä päätöksessä ettei pennun paikka ole sängyssä. Reinolle ostin vähän aikaa sitten uuden keinonahkaisen pedin todella edullisesti Biltemasta. Pissavahinkoja ei juurikaan enää tapahdu, mutta ne vähäiset kerrat ovat tuntuneet osuvan juuri siihen kankaiselle pedille, joka sitten haisee jatkuvasti. Ajattelin että nahkaiselle pedille ei ehkä niin huvita pissata kun se jää lillumaan siihen päälle eikä imeydy. Päädyin jo kerran pesemään Reinon koirashamppoolla aivan siitä syystä, että omalla pedillä makaaminen sai pehmoisen säihkyturkin haisemaan ihan pissalle. Reino ei piitannut pesemisestä onneksi mitään. Nyt uudelle pedille ei ole pissattu yhtään kertaa.  Reino on myös innostunut käymään kanssamme saunassa. Siihen se kiipeää jalkojen juureen loikoilemaan, kun kipuamme löylyihin lauteille. Hienosti se osaa lähteä itse pois kun tulee liian kuuma ja kiipeää takaisin yhteisen vilvoittelun jälkeen.

Viikko sitten kävimme ottamassa toisen penturokotteen ja eläinlääkäri kehui Reinoa ihmeellisen avoimeksi Appenzelliksi. JEE! :) Pusujahan se jakaisi jokaiselle vastaantulijalle. Hieman takakorkeutta oli havaittavissa, mutta se kuulemma ehtii vielä tasoittua kasvun myötä. Hampaiden vaihtuminen oli alkanut mukavasti ja purenta hyvä. Piikkiä Reino ei huomannut ollenkaan herkkuja hamutessaan. Herkkujen perään poika on kyllä niin paljon, että makkaran onnistui jo muutaman viikko sitten hakemaan Juhan kotona pöydältä ja viimeisimmin viikonloppuna nappasi mustikkahilloletun käsdestäni. Onneksi olin nopea ja nappasin takaisin. Reinolle jäi jäljelle ainoastaan mustikkaiset suupielet. Ihme kyllä miten nopeasti kuono valkaistui jälleen, vaikka mustikka on tunnetusti sitkeä tahraaja! Täytyypä ruveta vahtimaan paljon tarkemmin ettei pöydän reunoille satu jäämään yhtikäs mitään kun poika kasvaa korkeuttaa niin huimaa vauhtia!

Viimeisimmillä Ilmajoki-vierailluillamme Reino on saanut opetella jäämään yksin myös vanhempiemme kotiin sekä treenata auton takakontissa matkustamista. Molempien harjoitteleminen sujui valtavan hienosti. Toukokuun puolella Reino kävi Murun kanssa Sutikan montulla tutustumassa vesileikkeihin ja uskaltautui hienosti aika syvällekin keppiä hakemaan. Uintia emme vielä saaneet ihastella. Pitäisi lähteä seuraavaksi itsekin uimakamppeissa matkaan, niin saisi paremmin houkuteltua pennun riittävän syvälle uimista varten. Viime päivien ukkosta Reino ei ole pelännyt olenkaan, mutta ensimmäiset kunnon Appenzellihaukut vierasta setää kohtaan Reino antoi Juhan tädin miehelle eilen, joka on ihan koiraihmisiä itsekin. Taitaa jäädä kuitenkin haaveksi se vaikutelmani, ettei Reino rupeaisi haukkumaan ollenkaan vieraita ihmisiä.  Ilmeisesti se kuuluu rotuominaisuuksiin poikkeuksetta! Annettakoon siis anteeksi! :) Tähän loppuun on vielä pakko todeta että meillä on ihan valtavan ihana ja fiksu koira! <3

Reissuelämää häntä kippuralla

Viimein uusia kuulumisia!

Tämä blogiteksti on kirjattu jo toukokuun puolessa välissä, mutta kiirettä ja menoa on riittänyt sen verran etten ole sitä aikaisemmin ehtinyt lisäämään...

Kevään aurinkoiset päivät ovat hellineet meitä kunnolla ja ollaan saatu ulkoilla paljon. Vappuaattona sekä jo edellisenäkin viikonloppuna Reino harjoitteli yksinoloa kotona muutaman tunnin yöaikaan. Meidän aavistusten mukaan kaikki meni tosi mallikkaasti. Ainakaan mitään huomautuksia ei ole naapureilta kuulunut eikä kotona mennyt mitään rikki. Vappuaattona Reino lähti mukaani Harjun piknikille ja hurmasi kaikki. Olin vähän etukäteen pelännyt miten se saadaan pysymään erossa ystävien herkullisista piknikeväistä, mutta HAUHAUn kananmaksa täytteinen kierrepuruluu pelasti päivän ja Reino pysyi hienosti omalla paikallaan. Näitä luita ollaan nyt hyödynnetty muissakin tilanteissa, jossa Reinon on tarvinnut pysyä rauhallisena paikallaan kuten Pohjanmaan  matkustusreissuilla. Piknikin jälkeen käytiin vielä kävelykadulla ihmettelemässä vapputorin huisketta ja ihmisvilinää. Kyllä sai olla omasta pienestään ylpeä kun se käyttäytyi niin hienosti ja sai valtavasti kehuja tutuilta sekä vierailta ihmisiltä.

Käytiin myös pari viikkoa sitten tutustumassa kolmeen aikuiseen appenzelliin Ilenin Pekan kotona. Vähän Reino arasteli aluksi kun isot koirat ryntäsivät tätä pientä otusta katsomaan. Kauan ei jaksanut pentu heitä kuitenkaan kiinnostaa, eikä Reinokaan uskaltanut isoja koiria leikkiin haastaa samalla tavalla miten se muiden pentujen kanssa ryntää painimaan. Se seuraili isompien touhuja vähän kauempaa, juoksenteli perässä ja tutkiskeli ympäristöä. Oli mukavaa päästä juoksentelemaan vapaana myös itseä isompien seurassa. Koirapuistoonkin sovittiin sheltti –Tildan kanssa treffit, mutta päätettiin sitten siirtää niitä tulevaisuuteen, kun satoi niin kovasti ja puiston kenttä oli taatusti ihan vellinä. Sitä kokemusta odotetaan edelleen innolla

Uimassa Sutikan montulla.

Ensimmäiset rokotukset Reino kävi ottamassa Juhan kanssa Viitaniemen eläinlääkäriasemalla, eikä ollut kuulemma herkkujen lomasta edes huomannut piikkiä. Harmi etten päässyt töiltäni mukaan tätä tilannetta todistamaan. Reino vieraili myös ensimmäisen kerran Rahulan Rehun lemmikkieläinliikkeessä kun käytiin ostamassa sille uusi panta. Pentupantaa kun ei enää saanut löysättyä suuremmalle. Kyllä uusi panta sopiikin komeasti Reinon väritykseen. Todella kaunis poika meillä on! <3

Oman selkäni välilevyt alkoivat oireilemaan jo jokin aika sitten ja sairaslomailen sen kanssa vielä viikon verran. Lähdimme viime keskiviikkona parantelemaan selkää ja samalla reissulla onnittelemaan äitejä ja mummoja Ilmajoelle, jossa sekä minun että Juhan vanhemmat asustavat. Reino tapasi jälleen paljon uusia sukulaisia vauvasta vaariin ja pääsi telmimään pienten koirakaveriedensa kanssa.  Muru-staffi ja Reino painivat ensimmäiset kolme päivää aamusta iltaan. Ensimmäisenä päivänä sai mennä vielä vähän väliä rauhoittelemaan touhuja ennen kuin kaverukset oppivat löytämään yhteisen sävelen. Kääpiöpinserit Ippe ja Touho eivät paljon jaksaneet pentujen riekkumisesta välittää. Ja kyllä oltiin väsyksissä, etenkin Huissin mettällä juoksentelemisien jälkeen. Seuraavat päivät saatiinkin jatkaa telmimistä Rambo-cottonin kanssa. Kyllä oli pikkupojalla juhlaa ja nyt varmasti kuolee tylsyyteen kun tajuaa, että joutuu palaamaan kotiin ja tyytymään vain minun ja Juhan kanssa arjen touhuihin

Leikkihetki Rambon kanssa!

Reissulla tutustuttiin myös espanjanvesikoira-Neposeen ja hevosiakin käytiin kuikuilemassa naapurissa aidanraoista.  Reino kävi myös Kurikassa Match-Showta katsomassa, joten monenlaisiin koiriin on tullut tutustuttua. Kyllä oli maalla ihanaa kun ilmakin oli niin lämmin. Junareissut sujuivat jo ihan rutiinilla. On ollut myös ihana todeta että Reino osaa kyläillä oikein mallikkaasti! En tiedä onko vieraskoreutta vai matkaväsymystä sekä -jännitystä, mutta kaikki kotona tapahtuvat uhmakohtaukset unohtuvat reissussa! Pureminen kotona on huomattavasti vähentynyt. Harjoiteltiiin ”jätä” komentoa yksi ilta oikein urakalla palkiten joka hetkessä välittömästi kun hampaat irtosivat kohteesta. Ei se kyllä ihan aina toimi, mutta mukavaa on kuitenkin, että taistelutilanteisiin joudutaan enää harvoin! Jäähyjä käytetään myös silloin tällöin tarvittaessa. Pissavahinkoja sattuu aina silloin tällöin, muttei enää päivittäin. Elämä on lähtenyt sujumaan siis varsin mallikkaasti!

Leikkien kevättä kohti

Kylläpä on aikaa vierähtänyt edellisestä kirjoittelusta huimasti!

Reino on kasvanut paljon. Paino oli eilen 7,2 kg. Istuminen ja odottaminen on opittu jo todella hienosti. Myös ovesta kulkeminen vasta ihmisen jälkeen. Reino pystyy nyt ulkoillessaan ohittamaan miltei kaikki muiden kakkelikasat, tupakan tumpit yms. yrittämättä syödä niistä jokaista. Yksin oleminenkin on sujunut hienosti. Toki poika on jäänyt yksin vain muutamia tunteja kerrallaan muutaman kerran viikossa. Kynsien leikkaaminen sujui viimeksi myös todella helposti! Matkusteltu on tähän mennessä autolla, paikallisliikenteen buseilla ja junalla, hienosti ilman ongelmia!

Toisiin koiriin ollaan tutustuttu paljon. Kohtaamme onneksi ihan päivittäin naapureiden koiria ulkoillessamme. Vapaana Reino on tähän mennessä päässyt temmeltämään shetlanninlammaskoira Tildan, coton de Tulear Rambon, staffordshirenbullterrieri Murun sekä kääpiöpinserien Ipen ja Touhon kanssa.  Toivottavasti päästään pian leikkimään myös suurien koirien kanssa. Täytyy käydä lähipäivinä moikkaamassa Billaa, Dominusta ja Mantaa Sehän on -kennelissä! Myös lapsia Reino on lähestynyt ihaltavan rauhallisesti! Harkitsen ottavani sitä toukokuun aikana joku päivä töihin mukaan tapaamaan lapsia, jos vaikka Juha tulisi sen kanssa vierailulle päiväkodin aamu-ulkoiluun.

Huonoja tapoja on kylläkin myös ilmaantunut, mistä yritetään kovasti pois oppia. Leikkiessään Reino puree liiankin helposti ja kädet ovat koko ajan ikävillä naarmuilla. Toki tämä on selvästi leikkipuremista, mutta tuntuu ettemme ole keksineet keinoa, millä sen saisi loppumaan. Jämptisti toruminen, omat vingahdukset tai huomiotta jättäminen eivät ole tuntuneet auttavan. Tuntuu että kaikesta näistä pentu vain intautuu haukkumaan ja hyökkimään päälle entistä enemmän. Jäähylle kannetaan toiseen huoneeseen, jos pureminen ei heti lopu, mutta eivät nämä jäähytkään ole puremista vähentäneet vaikka ne saavat sen hetkellisesti loppumaan. Onneksi Reino ei leiki vieraiden kanssa näin riehakkaasti.

Iltavillit ilmaantuvat miltei joka ilta, päivän aktiviteettien määrästä huolimatta. Niihin liittyy runsaasti tätä leikkipuremista ja haukkumalla huomion kerjäämistä. Onneksi ei ole vielä naapureista valitettu! Reino on oppinut myös hyppäämään sohvalle, vaikka sillä ei ole sinne lupaa tulla, ja varastaa sieltä tavaroita. Etenkin pyykkiä ripustaessani, Reino yrittää tarttua lähes jokaiseen heilahtavaan paidanhihaan ja housunlahkeeseeen. Hieno pino vaatteita onkin jo ehtinyt reikiintyä!

Kaikkein parasta näissä viime päivissä on ollut keväinen lämmittävä aurinko ja se että meidän asunnon lähettyviltä on löytynyt hieno metsikkö kauniilta harjualueelta, jossa Reinoa onnistuu pitää irti!. On tuntunut ihan mahtavalta kuljeskella metsässä kaikessa rauhassa ja seurailla Reinon tutkimisia ja touhuja! Kumpa nuo huomenna alkavat vesisadepäivät menisivät nopeasti ohi! :)

Tassujen tepsutusta

Kirjoitin ensimmäisen blogitekstin Petsieen samalla kun tuli sinne rekisteröidyttyä. Päätin nyt kuitenkin luoda ihan oikean blogin ja siirsin ensimmäiset raapustelut Petsiestä tänne. Tästä se alkaa...

31.3.2013

Ensimmäinen oma koira... Saas nähdä mitä tästä seuraa.

Haimme Juhan kanssa Reinon kotiin pitkänäperjantaina ja neljän tunnin automatka meni täydellisesti. Reino nukkui rauhallisesti sylissäni ja teki hienosti pissit ulos aina pysähdyksien aikana. Tutustuminen omaan kotiin sujui hienosti. Nukuimme kaikki kolme olohuoneen lattialla, missä Reinon petikin tulee olemaan. Juha puolelle patjan viereen jäi sen verran tilaa, että siinä viltin päällä Reino vietti ensimmäisen yönsä. Uikutti vähän väliä ja piti Juhaa valveilla.  Itse sain nukuttua hyvin ja heräsinkin sitten aamu kuudelta touhuilemaan pojankoltiaisen kanssa.

Ulkoilimme ensimmäisenä yhteisenä päivänä runsaasti ja tapasimme kiinnostavia ohikulkijoita. Innokkaana Reino lähti heihin heti tutustumaan. Iltaa kohti alkoivat leikit minun kanssani käydä vähän rajuiksi. Reino roikkui paidanhihassa ja housunlahkeissa sekä näykkäili vähän väliä. Leluun vaihtaminenkaan tai huomion kiinnittäminen muualle ei tuntunut auttavan. Pirautin kasvattajalle kysyäkseni hieman vinkkejä. Puhelun aikana minulle selkeni, ettei Reino ole vielä ymmärtänyt paikkaansa laumassa ja yrittää minua kovasti leikeissä haastaa. Lopetin kaikenaikaisen lääppimisen ja istuin välillä sohvalla ja katsoin tv:tä, enkä huomioinut sen jokaista mielenkiinnon herättämisyritystä. Se tuntui toimivan.

Toinen yö meni jo kokonaan ilman uikutuksia. Nyt puolestaan minä nukuin Reinon puolella patjaa. Heräsin kaksi kertaa, toisella kerralla käytiin ulkona. Me ollaan oltu todella ylpeitä ja ihmeissämme kuinka hienosti sisäsiisteyskasvatus on lähtenyt käyntiin. Ainoastaan muutamat pissat on tulleet sisälle yöunien tai ruuan jälkeen ja nekin ovat olleet meidän hidastelumme syytä. Mukavalta tuntuu. Hihnassa Reino on oppinut myös kulkemaan todella hienosti vierellä ainakin minun kanssani ulkoillessan. Välillä toki täytyy houkutella eteenpäin.

Ääniä tuo pikkuinen ei säiky ollenkaan. Tänään on pesty pyykkiä pesukoneella, käytetty mikroa, pumpattu ilmapatjaa ja vaikka mitä. Ollaan tavattu monia eri ihmisiä, pieniä vauvojakin kaksi, hissillä ollaan matkustettu ja portaitakin kiivetty vähän matkaa.

Uskomatonta miten hienosti kaikki on lähtenyt sujumaan. Ainoastaan koirakontakteja ei ole vielä Reinolle muuton jälkeen syntynyt. Muutama koira on nähty, mutta niiden omistajat ovat raahanneet omiaan kauemmaksi sen verran ripeää tahtia, ettei olla viitsitty jäädä perään huuteleman. No ei se mitään, ainakin shetlanninlammaskoira Tilda on tulossa ensi viikolla käymään.

Ollaan myös oleiltu niin paljon Reinon pentuaitauksessa, ettei se ole ollut juuri millänsäkään vaikka ollaan suljettu sitä välillä yksin aitauksen sisään lyhyiksi ajoiksi, toki olemme itse olleet näkösällä.  Ruokailujenkin ajan Reino on vain kiltisti makoillut omalla pedillään. Siis oikeasti uskomattoman hienoa! :) Illalla aiotaan Juhan kanssa mennä saunaan, saa nähdä mitä siitä seuraa. Mukavaa pääsiäissunnuntaita kaikille! :)